Hoida minut

05.04.2023

Joskus sitä vaan kaipaa perusteellista hoitoa. Minä olen siinä onnekkaassa asemassa... tai itse asiassa minä olen onnistunut siinäkin asiassa. Olen ottanut itselleni orjan, joka ymmärtää tärkeitten asioitten päälle. Kurin, bondagen ja keskinäisen hellyyden tärkeyden.

Tänään minulla oli sellainen erityisen huolenpidon kaipuun päivä. Töissä on ollut hiukan raskasta ja isoja asioita päätettävänä. Kaikenlaista turbulenssia ympärillä, pitää itse kuitenkin pitää ohjakset tiukasti omissa käsissä. Myös kotona, luonnollisesti.

Tultuani kotiin istuin sohvalle ja O toi minulle kahvia ja hieman välipalaa, kuten kuuluikin. Katselin O:ta, kun se jäi kuuliaisesti seisomaan lähelleni. (Ei eteeni, sillä silloin se blokkaisi näkymän televisioon. Vaan etuviistoon vierelleni, käden ulottuville. Valmiina palvelemaan.) O oli alasti, kuten useimmiten kotona ollessamme. Vain kotikahleet yllään. O:lla on karvoja juuri sopivasti, rinnassakin, mutta ei mitään karvalankamattoa. Kätensä ja jalkansa ovat jäntevät, katseensa kirkas. Minkä helmen minä löysinkään.. Ja nyt minä haluan, että tuo ihana omaisuuteni tekee minulle paremman olon. Tarvitsen kosketusta, hellää silitystä, tunnetta siitä että kaukana on katala maailma.

"Hae suitset. Ja minun rasvani ja pyyhkeet. Tarvitsen hiukan hoitamista." O lähti hakemaan käskettyjä ja mitä katselin sen loittonevia pakaroita kevätauringon valossa. O:n palattua tarvikkeitten kanssa käskin sen laittamaan kamat sohvapöydälle ja sitten ottamaan asento. O asettautui polvilleen eteeni, katse jalkoihini ja laittoi kädet selkänsä taakse. Laitoin O:n kaulaan antiikkinahkaisen, paksuhkon pannan, jossa oli metalliset kiinnityslenkit edessä ja sivuilla ja rintakehän ympärille samaa sarjaa olevan rintaremmin. "Suu auki." Asetin kuolaimenmallisen gägin O:n suuhun ja kiristin kuolainrenkaista lähtevät nahkahihnat soljillaan sen takaraivolle, pään yli ja leuan alle. Otin kiinni kuolaimista roikkuvista ohjaksista ja nykäisin. O horjahti mutta säilytti tasapainonsa. Otin tavarakasasta ryhtiremmit ja kiinnitin ne kiinteillä klipsuilla kuolaimesta suoraan O:n kaulapantaan ja kiristin remmin tiukalle. O:n pää kallistui eteenpäin ja leuka meni lähemmäs rintaa. Sivelin kädelläni nyt kauniisti kaartuvaa niskaa. O:n tukka on leikattu hyvin; niskasta erittäin lyhyeksi, takaraivolla man bun. Juuri niin kuin minä tykkään. Kuinkas muuten. :D Lisäsin pitkän ryhtiremmin vielä selän puolelle, pään päältä kiinnitysrenkaasta rintaremmiin ja kiristin senkin hyvin napakaksi. Katselin kaunista valjaskokonaisuutta, jossa O:n pää pysyi tismalleen siinä asennossa, jossa sen halusin pysyvän. Rintaremmi kiristyi ja hölleni hengityksensä tahtiin. Kuola oli jo alkanut valua suupielistä, tehden kuolaimista kiihottavan kiiltävät...

"Hoida minut. Aloita varpaista. Sitten kädet. Ja niska." O asettautui istumaan jalkonsa ja päälle ja aloitti hoitamisen, hellästi sukkani pois rullaten. Jo pelkkä höyhenen keveä reisien koskettelu sukkiani ottaessa tuntui niiiiin hyvältä. Suljin silmäni ja annoin itseni nauttia hyvänä pitämisestä. O alkoi nuolla jalkojani puhtaaksi, aloittaen varpaista ja päätyen nilkkoihini. Kieli tutki ja puhdisti jokaisen kohdan väsyneistä jaloistani. Suukottelu eteni säärien kautta reisiä kohti. O nosti hamettani varovasti ja työnsi päänsä sen alle. Sisäreiteni saivat helliä suudelmia ja hetkittäisiä puristeluita O:n vahvoista käsistä. Tunsin miten koneeni käynnistyi pärähtäen, mutta halusin vielä nauttia rauhallisesti olostani. Käskin O:n takaisin alas. Se laskeutui kuuliaisesti ja otti jalkarasvan esiin. O hieroi jalkateräni napakoin ottein ja tunsin miten verenkierto vähitellen palautui korkokengistä väsyneisiin jalkoihini. O:n hierontaotteet jatkuivat varmoina nilkkoihin ja siitä edelleen pohkeisiin ja sääriin. Lopuksi hän taputteli jaloista ylimääräiset rasvat pois ja laittoi minulle kotivillasukkani. "Hyvä poika. Nyt kädet." O otti ensin yhden kämmeneni, sitten toisen tiukkaan mutta niin hyvää tekevään käsittelyynsä. Vajosin jonkinlaiseen nirvanaan. Niin nautinnollista se oli. Jokainen sormi erikseen, peukalon juuri sai erityistä huomiota ja kiukutteleva tenniskyynerpäänalkunikin sai hyvää hoivaa osakseen. Huokasin tyytyväisyydestä kun käteni olivat läpikotaisin hierotut ja rennot, O asetti ne syliini pyyhkeen päälle ja itsensä eteeni asentoon. Tein tilaa sohvalle ja O nousi istumaan sohvan toiseen reunaan. O kääntyi hiukan sivuttain ja minä asetuin eteensä, nojaten rintaansa vasten, ojentaen jalkani suoriksi sohvalle. Otin ohjat kyynertaipeeseeni. Ettei vahingossa pääse karkuun.. Tunsin O:n hengityksen ja sydämenlyönnit. Sen keho viestitti yleisestä tyytyväisyydestä päästessään näin läheiseen kontaktiin kanssani. Rentoutin niin niskani kuin hermonikin vajotessani O:n syliin, rauhalliseen mutta voimakkaaseen niskan, kaulan ja ohimoitten käsittelyyn. Lopulta nukahdin.

Heräsin, kun laskeva aurinko siivilöityi sälekaihtimien välistä silmiini. Tunsin O:n lämmön takanani ja ympärilläni. Se oli kietonut reitensä minun reisieni päälle, ehkä tukemaan nukkuvaa kehoani. Kuolavana valui pääni vierestä O:n rintaa pitkin. Ohikiitävän hetken mietin, että nyt saattaa olla jonkun muun kuin minun niskani vähän jäykkä. Mutta sellaista se on. O:n osa on olla kuuliainen ja siihen nyt välillä vaan kuuluu osana lievä epämukavuus. Kohottauduin hitaasti ylös ja käskin O:n asentoon. Se laskeutui takaisin polvilleen eteeni, leuka rinnassa. Päästin ryhtiremmit irti ja otin suitset kuolaimineen pois. Jätin rintaremmin ja kaulanpannan, koska .. no, koska halusin. Ne näyttivät niin hyviltä O:n päällä. "Käy juomassa ja tuo minulle lasi vettä."

Namio Harukawa (1947-2020)
Namio Harukawa (1947-2020)

Kun O tuli takaisin, minä olin asettunut sohvalle rentoon takanojaan ja takamukseni sohvan reunalle. Avasin reisiäni enemmän, paljastaen alastomuuteni niiltä osin ja käskin O:n hoitamaan minut loppuun asti. Se teki työtä käskettyä. Kahteen kertaan.