Ne pienet asiat
Mies käveli hitaasti naisen perässä ruokakaupassa. Kädet hupparin etutaskussa. Nainen työnsi kärryjä määrätietoisesti, poimien tarvikkeita ja vertaillen tuotteita. Mies pysähtyi aina kun nainenkin pysähtyi ja lähti liikkeelle yhtä aikaa. Askeleen jäljessä tosin. Koko ostoskierroksen aikana mies ei tehnyt elettäkään auttaakseen naista, eikä nainen kysynyt hänen mielipidettään mihinkään. Joku satunnainen ohikulkija olisi ajatellut, että siinähän on pariskunta: mies mököttää perässä ja nainen joutuu yksin tekemään kaiken. Johan on...
Tarkkaavaisempi ohikulkija olisi huomannut hienovaraisemmat merkit. Miehen hupparin etutaskun pinnassa oli lievät kohoumat siinä kohtaa, jossa hänen ranteisiinsa kaksoislukitut käsirautansa olivat. Hän kulki kunnioituksesta käskyään kohtaan askeleen jäljessä. Hän ei puhunut, koska hänelle ei oltu annettu siihen lupaa. Nainen nautti päätösvallastaan, häntä ei huvittanut kysellä miehen mielipiteitä asioihin, joihin miehellä ei muutenkaan ollut mitään vaikutusvaltaa; mitä syödään, mihin rahat kulutetaan. Nainen teki heidän suhteessaan kaikki päätökset.
Tarkkasilmäinen havainnoitsija olisi myös huomannut, miten nainen talutti miehen käsivarresta, napakalla otteella auton luo, joka oli pysäköity parkkialueen laitaan, oikea kylki metsään päin. Olisi nähnyt, miten nainen suojasi miehen päätä samalla kun ohjasi hänet istumaan pelkääjän paikalle. Nainen otti niskatukeen nahkahihnalla kiinnitetyn leveän ja pehmeän nahkaisen pannan ja kiinnitti sen tottunein liikkein miehen kaulaan ja varmisti että hihna jäi riittävän löyhälle, äkkipysäyksen varalta.
Nainen kumartui hiukan ja veti penkin alta esiin kettinginpään, jossa roikkui riippulukko. Hän otti esiin nahkahousujensa taskusta avainketjun, jossa roikkui muutamia avaimia. Hän avasi lukon ja asetti sen lattialle odottamaan. Penkin alta esiin vedettiin myös jalkaraudat, jotka nainen lukitsi ripeästi miehen nilkkoihin. Kettinki lukolla kiinni jalkarautojen väliketjuun. Nainen nosti miehen hupparin helmaa, veti sieltä esiin käsiraudan toisen pään ja kiepautti tämän ylimääräisen kahleen miehen oikeaan käteen. Raudan toinen pää oli ollut valmiiksi kiinnitettynä leveän nahkaisen vyön etuosan o-metallirenkaaseen. Vyö oli ollut koko kauppareissun ajan miehen hupparin alla piilossa ja raudat odottaneet kiinnittämistä, osin työnnettynä vyön sisäpuolelle. Nainen veti miehen edelleen yhteen liitetyt kädet ulos hupparin taskusta niin pitkälle että sai vasemman ranteen näkyviinsä. Hän irrotti vasemman käden, kiinnitti vapaaksi jääneen osan vyön renkaaseen. Nainen asetti käden lepäämään vapaana miehen omalle reidelle. Käsi pysyi aivan liikkumatta koko sen ajan, kun nainen kumartui miehenn ylle ja kiinnitti turvavyön huolellisesti.
Kun turvavyö oli hyvin paikoillaan, nainen irrotti toisen oikeaa kättä rajoittavan raudan o-renkaasta, pujotti sen renkaan läpi ja kiinnitti sen miehen vasempaan ranteeseen. Kaksoislukitus varmisti sen, etteivät raudat pääsisi kiristymään kivuliaasti, vahingossa. Lopuksi hän irrotti vasemman käden ylimääräiseksi jääneen käsiraudan kokonaan ja sujautti sen omaan taskuunsa.
Samasta taskusta ilmestyi nahkaisen silmäsuoja, jonka mies sai kasvoilleen. Nainen asetti sen hellästi miehen silmille, kiinnitti suojuksen pään taakse neppareilla ja veti hupparin hupun miehen päähän. Silmäsuoja oli vaaleanruskeaa nahkaa, niin lähellä ihonväriä, ettei satunnainen kulkija olisi huomannut mitään outoa, mustan maasturin jyrähtäessä käyntiin ja lähtiessä rullaamaan kohti maantietä.
Outona hän olisi ehkä korkeintaan pitänyt sitä, että nainen ajoi noin isoa autoa ja mies vain istui kyydissä.. Johan nyt.