Turvallista matkaa!
Matkustelemme O:n kanssa jonkin verran. Matkanteon turvallisuus on meille ensisijainen, O:lle tietysti kokemus on erilainen kuin minulle. Minä huolehdin, että hän on koko matkan ajan kunnollisesti kiinnitetty ja voi rauhoittua matkustamaan. Minulle taas mielenrauhaa (ja tietysti esteettistä nautintoa) suo vieressäni kytkettynä matkustava mies. Luonnollisesti liikumme omalla autolla. Elämäntapamme rajoittaa meitä molempia tietyllä tapaa, emme piipahda noin vain huoltsikalla kahvilla, vaan se vaatii aina pienen etukäteisjärjestelyn. Niinpä esmes nopeat vessatauot suoritetaan mieluummin metsätienpätkällä kuin Hollolan Apsilla.
O:n tavallinen matkavarustus sisältää kiinnitykset sekä käsiin, jalkoihin, rintaan että kaulaan sekä silmä"siteen". Jalkoihin kiinnitetään jalkaraudat. Jos on pidempi reissu tiedossa, käytän rautojen alla vankkarakenteisia nahkaisia suojuksia, mutta muuten vain jalkaan tai puntin päälle. Jalkarautojen väliketjusta lähtee löysähkö ketju, joka mahdollistaa jalkojen liikuttelun matkan aikana. Mutta vain tiettyyn ulottuvuuteen asti, Ketju on lukittuna penkin alla kulkevaan rautaan.
Käsissä O:lla on paksut, peukalottomat tumput. Tumppujen päällä jalkaraudat. Jalkaraudat siksi, että ne ovat isommat ympärykseltään ja mahtuvat siis helpommin paksun lapasen päälle. Toisinaan annan O:n käsien olla melko vapaasti näin, sitten taas toisina hetkinä laitan tavalliset käsiraudat tumppujen rannehihnassa oleviin metallilenkkeihin kiinni, supistaen liikerataansa. Käsien raudat ovat jokatapauksessa kiinni vyötärön ympäri menevässä ketjussa.
Rinnan ympärillä on penkin ympäri ylettyvä ja kestävä nahkahihna, solkikiinnityksellä. Kaulassa on kaulapanta, joka vaihtelee aika paljon, mutta useimmiten joku leveä, tukeva ja pehmeä. Myös korkea kaulakorsetti on havaittu mukavaksi matkustuspannaksi, siinä voi ikään kuin lepuuttaa päätä ja nojata.. ja ottaa pienet torkut. :) Kaulapanta on hyvin löysällä hihnalla kiinni pääntuessa. Löysä siksi, ettei se aiheuta vahinkoa mahdollisessa äkkipysäyksessä. Mutta panta tulee olla kiinnitetty, jotta voin varmistua siitä ettei O pääse omia aikojaan esim. autosta ulos. Turvavyö, tietysti, mainittujen lisäksi aina.
Pidän usein O:lla myös silmäsuojaa. Se rauhoittaa häntä matkustaessa ja on välillä tarpeen, kun O:n ei tarvitse ihan aina tietää, missä liikumme (kuten neiti N.N.:n luokse mennessämme). Kun laitan O:lle vielä hupparin hupun, lippiksen ja/tai aurinkolasit, ei autoon sisään vilkaistessa, ainakaan ripeämmässä liikenteessä, erota mitään kummallista päällepäin. Vain rauhallisesti paikallaan istuvan, ehkä torkkuvan mieshenkilön.
Ja upean naisen ratin takana. ;)