Tämä blogi kuvaa minun ja meidän ihan tavallista elämää.
Minä vien ja O vikisee, se on meidän tapamme olla. Yleensä yhteiselomme soljuu rauhallisesti ja onnellisesti, molemmat tietävät paikkansa maailmassa. Useimmiten olemme ihan kotioloissa, välillä käymme viettämässä aikaa bileissä, baarissa, mökillä ja aivan arkisilla asioilla. O tietää, miten minä haluan sen olevan ja jos se välillä vahingossa unohtuukin, minulla on keinoni virkistää muistiaan.
Blogipäivitysten lopussa on kommenttiosio
Kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita. Kommentointia voi tehdä rekisteröityneenä Disqusiin, kirjautumalla sosiaalisen median kautta (Facebook, Twitter, Google) tai anonyymina. Viimeiseksi mainittu keino on käytössä, kun ruksii kohdan "Kommentoin mieluummin vieraana". Tarvitaan vain nimimerkki ja jokin omassa käytössä oleva sähköpostiosoite.
Pitkästä aikaa täällä! Pahoittelut, että blogi on ollut niin hiljainen. Nyt olen kuitenkin taas normikuvioissa ja ehtinen taas kirjoittaa (ja lukea ihania kirjeitänne) taajemmin. Kesä ja loma on ollut ihanaa aikaa. Minä olen nauttinut suunnattomasti ja niin on O:kin. Mökillä voi olla niin vapaasti, toteuttaa itseään juuri niin kuin haluaa....
Tässä lomalla on ollut aikaa rauhoittua ja miettiä asioita. Ympärillä on korviahuumaava hiljaisuus, jonka rikkoo vain O:n kahleitten vaimea kilinä silloin tällöin.
Kesäloma lähenee niin että kohina käy. Suunnitelmia on, mökkiloikoilusta aktiivisempaan reissailuun. Kesä saattaa olla vähän hiljaisempaa aikaa päiväkirjassani, vähän riippuu miten yhteydet pelittävät eri lokaatioissa ja tietysti huvittamisen tasosta.
O oli ollut koko aamupäivän kiltisti häkkilaatikossaan kun minulla oli ollut tavallista pidemmät etäkokoukset. Lounasajankin mentyä jo hyvän aikaa sitten, sain työasiat vihdoin siihen malliin että saatoin pitää taukoa.