Asento! Lepo.
Uudet remelit, mahtavaa. Niitä on kokeiltava heti. Valkoiset, käytössä pinnoiltaan pehmenneet, mutta edelleen erittäin hyvin rajoittavat ja toimivat. Koko setti. Tässä tapauksessa ranne- ja nilkkaosat, vyötärövyön kiinteällä haararemmillä ja olkahihnat, pitkät remmit sänkyyn kiinnitykseen. Asento, joka näillä laitetaan, pysyy. Kunnes toisin päätetään.
Ranteitten ympärille, tiukasti. Magneettilukon laittaminen vähän hapuilee, mites nämä nyt menikään? Noin, lukitus napsahtaa kiinni. Vähän pyristelyä, ei haittaa, tuttu kaulapanta pitää kuitenkin riittävästi tontissa. Jalat, on istuttava päälle että sätkiminen lakkaa. Onhan tämä kutkuttavaa, totta kai. Reaktiot ovat varsin ymmärrettäviä, keho saa uusia viestejä kuin sähköiskuina. Lanteista kiinni ja komennon myötä pyöräytys ympäri. Peppu ylös! Tietää jo mitä tulossa; viileä liukkari ja hellää kutittelua. Vähitellen, noin, paikoilleen, hengityksen tahtiin. Hyvä.. käsi hakeutuu silittämään, pakaroitten kaarta pitkin. Tunnevyöry; miten ihana, kaunis, oma, omistettu.
Selkeä käsky ja ympäri, takaisin selälleen. Kädet sivulle, paikallaan! Asento pysyy.. tai se pidetään.
Vyötärövyön kiristys kohdilleen, kiinnitys yhä intensiivisempi. Haaravyö paikoilleen; havaittavaa jo kosteutta alakerrassa. Hitto, hihna kastuu.. Vaippa! Tietysti. Pieni inkontinenssisuoja sujahtaa haararemmin alle ja sitten remmi kiinni naps, olkaremmien kanssa yhteen. Puristaa vähän alapäätä, hyvä. Pitääkin tuntua. Ei pääse unohtumaan hetkeksikään. Tappikin pysyy hyvin paikoillaan, ei tarvitse huolia siitäkään.
Ranteet kiinni rintaremmiin, noin. Kiinnityksen tunne aiheuttaa välittömän, refleksinomaisen nykimisen. Ei auta! Kiinni on jo! Olkahihnat sängyn yläreunassa kulkevaan poikittaiseen metalliketjuun, itseensä kiinnittäen, lenkkinä ja sitten lukot. Naps naps. Jokaisen napsahduksen myötä liikkeen mahdollisuus supistuu. Tilannetta hallitsee jokin muu kuin oma arkimieli. Antaudu, hyväksy, rentoudu.. Ei! Irti on päästävä, ei näin voi olla! .. Ei hätää, sinusta pidetään huolta. Teet niin kuin sanotaan, ei tarvita muuta. "Ei mitään hätää rakas" kun sätkintä hetkeksi kiihtyy ja suusta pääsee yhä levottomampi äännähdyksiä. Ei mitään hätää.. suu auki. Päänsilityksen myötä gägi työntyy paikalleen ja niskaa nostamalla kiinnitys, noin. Ei hätää, hyväilevän hellät otteet. Katse anoo, kosketus rauhoittaa. Kaikki on hyvin. Älä pelkää. Suupielen suutelua, kulmakarvojen koskettelua, ohimon pyörittelyä. Rentoudu.
Nilkkaremmit alareunan ketjuun, asento oikenee, kipristelevät jalat suoristuvat. Liikkeen kokeilemista joka suuntaan, nopeilla tempaisuilla, liikelaajuus: suppea. Remmit ovat pehmeät, antavat vähän varaa vaihtaa asentoa, mutta rajat tulevat selviksi hyvinkin pian. Rajallisuuden niin konkreettinen huomaaminen saa kehon taas reagoimaan, värähdyksiä, nykäisyjä... kiihotusta.
Kehojen läheisyys, molemmat maaten ilman vaatteita. Halaus, silitys. Olet rakas, sinusta pidetään huolta. Voi reuhtoa, minkä haluaa, sekin on sallittua. Mutta saa myös vain olla, ottaa vastaan. Ottaa vastaan huolenpitoa, hellyyttä. Rajoitukset estävät omaa toimijuutta, vaikka haluaisikin. Mutta nyt ei oikeastaan kannata haluta, nyt saa olla. Siirrymme vähitellen omaan kuplaamme, jossa olemme vain me kaksi. Läheisyys, iho, hengitys, toisiimme kietoutuneena. Toinen saa olla huolehdittavana, toinen huolehtii. Rakkautta, sitä se on. Meidän näköistä rakkautta. Suutelun kiihkeys, kädet kulkevat pitkin kehoa, tuntien remmit ja niitten pysyvyyden. Voi luoja, miten haluttava oletkaan. Tahtoisi kietoutua toiseen kokonaan, olla yhtä.
Kehot rentoutuvat jaetussa lämmössä. Miltein nukahdus.
Havahtuminen siihen, että haararemmiä kohotetaan. Alle sujahtaa tuttu vempele. Doxyn pää painautuu juuri oikeaan kohtaan. Jo pelkkä ajatus saa kehon heräämään pörröisestä pehmeydestä. Juuri noin, hyvä, siinä vaan.. Takaisin halaukseen, sillä erotuksella että napin painalluksella alkaa alakerrassa hidas mutta vääjäämätön tapahtumien ketju. Ihan sama miten remmeissään vempuloi, pois ei saa. Parempi vain antautua, olla viaton pikku kohde, joka ei voi muuta kuin nousta vähitellen sen vuoren huipulle.
Onneksi siteet tekevät sen mitä niiltä odotetaankin, pitävät paikallaan. Kun orgasmin hetki tulee, saa niitä vasten turvallisesti rempoa, jännittää kehoa ja osua juuri oikein. Olet rakas, ihana. Antaa tulla vaan. Hienosti tehty. Jälkiaaltojen järistessä, kokokehonhalaus, rutitus, suutelua. Maailmassa vain me kaksi. Levätään vielä hetki yhdessä.